1954 - Kaiken alku

Nuori Matti Jokinen palaa ensimmäiseltä matkaltaan, jossa hän on menettänyt sydämensä vuorille ja kiipeilylle. Matterhornin nousu takataskussaan hän rupeaa työstämään reittejä Taivaskalliolle Helsingissä. Voidaan puhua työstämisestä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska siihen aikaan kalliota saattoi vielä muokata taltalla ja vasaralla mieleisekseen. Nykyään kaikenlainen kallion muokkaamien on kiellettyä.

Itse tehdyillä varusteilla Matti nousi myös reittejä Rossin rinteellä, Helsingin Vanhassakaupungissa. Tähän aikaan kiipeily Alpeilla oli teknistä kiipeilyä. Tärkeintä oli vain päästä ylös asti ja omatekoisia hakoja, puukiiloja sekä köysitikkaita käytettiin apuna nousuissa. Tosin vasta 60-luvulla ruvettiin tekemään eroa teknisestä ja vapaasta kiipeilystä. Kiipeilyköydet olivat vielä hamppua, ja niiden murtolujuus oli paljon heikompi kuin nykyisten keinokuituköysien. Joillakin reiteillä Alpeilla voi edelleen törmätä isommissa halkeamissa vanhoihin puukiiloihin. Valjaita ei vielä ollut, vaan köydet kiinnitettiin rinnan ympärille. Nykyisen kiipeilyköyden suurin sallittu iskuvoima on edelleen mitoitettu sen mukaan, mitä ihmisen rintakehän arveltiin kestävän tällä tavalla pudotessa.

Kuvassa Matti Jokinen Matterhornin huipulla 1954 (Kuva: Archive of Matti A. Jokinen. Transferred from Finnish Wikipedia.)

Merkkipaalut

  • 1954 Matti Jokinen nousee oppaansa, Walter Binerin kanssa Matterhornille 17. heinäkuuta 1954
  • 1955 Hakahalkeama Taivaskalliolla, Matin kirjoituksen perusteella Suomen ensimmäinen reitti, noustiin vapaasti
  • 1959 Matti selvittää Valaskala poikkikulut Taivaskalliolla
  • 1959 Matin ensinousema Via Finlandia Torre Grandella oli nousun aikaan Cortinan alueen vaikein reitti
  • 1961 Norja Kolsås, Matti Jokinen ja Ole Forström, ensimmäiset suomalaisena köysistönä tehdyt nousut esivuoristossa
  • 1962 Musketti Taivaskalliolla, seuraava nousu vasta 14 vuotta myöhemmin
  • 1962 Suomen alppikerho perustetaan, puheenjohtajana luonnollisesti Matti Jokinen