Alaköysikiipeily

Alaköysikiipeilyä sanotaan myös “liidaamiseksi” (eng. Lead climbing). Nimi viittaa kiipeilytyyliin, jossa varmistusköysi viedään mukaan alhaalta, ja kiinnitetään säännöllisin välimatkoin seinämällä oleviin varmistuspisteisiin. Kiipeilijän otteen irrotessa hän usein putoaa joitakin metrejä ennen kun köysi kiristyy. Alaköysikiipeily vaatii hieman enemmän kokemusta ja osaamista, ja putoamisten myötä riskitaso nousee hieman. Alaköysikiipeilyä voidaan silti harrastaa hyvinkin turvallisesti valitsemalla reitit huolella. Alaköysikiipeilyä harrastetaan sekä sisäseinällä että ulkokallioilla. Varsinkin sisäseinällä sen harrastaminen on sitä osaavalle suhteellisen turvallista. Alaköysikiipeilyä harrastetaan myös vaikeilla kallio-osuuksilla vuoristossa ja isoilla seinämillä, missä vaihtoehtojakaan ei juuri ole.

Alaköysikiipeily voidaan edelleen jaotella luonnolliseksi (luomu tai tradi) kiipeilyksi tai urheilukiipeilyksi (sportti). Urheilukiipeilyssä reiteillä on valmiita pultteja, joihin kiipeiljä voi edetessään kiinnittää köyden. Luonnollisilla välineillä kiivetessä kalliossa ei ole mitään valmiita kiinnityskohtia, vaan kiipeiljä pitää mukanaan kiiloja ym. välineitä, joilla hän varmistaa etenemisen. Varsinkin luonnollisilla kiivetessä turvallisuus on hyvin riippuvaista siitä, miten hyvin reitin pystyy varmistamaan. Kokemuksen ja taidon merkitys korostuu luonnollisilla kiivetessä.

Alaköysikiipeily voi myös olla teknistä kiipeilyä, jolloin etenemiseen käytetään välineitä avuksi. Teknistä kiipeilyä harrastetaan ulkomailla eniten pitkillä, jopa useita päiviä kestävillä reiteillä. Suomessa vain pieni osa kiipeilijöistä harrastavat myös teknistä kiipeilyä.